keskiviikko 21. tammikuuta 2015

Uunimunat muffinssivuoassa

Mä olen nähnyt näitä muffinssivuoassa valmistettujen munien kuvia vaikka missä ja yks ilta tuli mieleeni kokeilla itsekin niiden valmistusta. Ompa mulla mennyt vuosia hukkaan, näitä olis pitänyt tehdä AINA. Aivan ihania, sopivat aamiaiselle, iltapalalle, välipalaksi, illlanistujaisiin, vaikka mihin. Sitä paitsi näihin voi upottaa makunsa mukaan ihan mitä tahansa höysteeksi; kasviksia, kinkkua, erilaisia juustoa, ihan mitä tahansa tulee mieleen. Eli kurkkaa vaan kaappeihin ja valmistaa ne niistä aineksista, mitä sattuu kotona olemaan tai tähteistä mistä pitää päästä eroon. Illanistujaisiin voi sitten valita ainekset vähän tarkemmin etukäteen mietittynä. Nämä maistuvat sekä lämpiminä että kylminä. Ainakin tällä kertaa näistä munista tuli aivan ihanan makuisia!












muffinssipelti
1 muna/muffinssipellin kolo
suolaa
mustapippuria myllystä
muita mausteita mielesi mukaan
muita aineita mielesi mukaan, esim. kasviksia, kinkkua
juustoraastetta

Öljyä tai voitele muffinssipellin kolot. Laita haluamiasi kasviksia ja muita aineksia, esim. kinkkua pieneksi silputtuna jokaisen kolon pohjalle. Riko jokaiseen koloon yksi muna. Ripottele päälle suolaa, pippuria ja jotakin muuta maustetta, esim. paprikajauhetta. Raasta päällimmäiseksi vähän juustoa. Kypsennä 200° 8 -15 minuuttia, sen mukaan kuinka kypsän keltuaisen muniisi haluat.




maanantai 19. tammikuuta 2015

Mustikka-valkosuklaapiiras

Uutta vuotta meillä otettiin vastaan ihan rauhallisesti kotosalla. Vierailulla oli ystäväpariskunta, juteltiin mukavia ja syötiin hyvin, elikä ihan leppoisaa iltaa vietettiin. Rakettejakaan ei itse ostettu vaan katseltiin takapihalla muiden lähettämiä. Lasitetusta "ulko-olohuoneesta" oli mukavat näkymät joka suunnalle. Joulun mässäilyjen jälkeen halusin kahvipöytään jotakin erilaista ja päädyin mustikkapiirakkaan, jonka höystin valkosuklaalla. Herkullinen piirakkaohje on peräisin perunajauhopaketin kyljestä omin sovelluksin. Jugurtti tekee pohjasta erityisen mehevän ja täytteen joukkoon raastamani valkosuklaa antoi kyllä piirakalle ihan uuden ulottuvuuden. Jugurttina käytin turkkilaista mallia. Kannattaa kokeilla tota valkosuklaata vaikka sinne omaan lempireseptiinkin. Nyt kun tuo ruokakorin hinta on kovasti tapetilla S-ryhmän laskettua hintoja, taitaa silti se halvin valkosuklaa löytyä Lidlin hyllystä, sieltä mun suklaani ainkin oli peräisin. Tän kanssa voisi tarjota vaniljakastikettakin, mutta meillä sitä syötiin ihan "kuivana" vaan, kun emäntä halusi maistella sitä valkosuklaatwistiä!








Pohja:
125 g voita tai margariinia
4 dl vehnäjauhoja
1 tl leivinjauhetta
1 1/2 dl sokeria
1 tl vaniljasokeria
2 rkl perunajauhoja
1 dl maustamatonta jugurttia
1 muna
Täyte:
3 dl maustamatonta jugurttia
100 g valkosuklaata raastettuna tai rouhittuna
2 munaa
1/2 dl sokeria
2 rkl perunajauhoja
1 rkl vaniljasokeria
Pinnalle:
4 dl (200 g) mustikoita

Sulata rasva. Sekoita sitten pohjataikinan kuivat ainekset keskenään. Anna rasvan vähän jäähtyä ja lisää loput ainekset kuiviin aineksiin. Sekoita taikina tasaiseksi ja levitä se voidellun, halkaisijaltaan 27 cm olevan piirasvuoan pohjalle ja reunoille. Sekoita täytteen ainekset keskenään ja kaada seos pohjataikinan päälle. Ripottele mustikat pinnalle ja paista piirakkaa uunin alatasolla 175° noin 40 -50 minuuttia, kunnes täyte on kokonaan hyytynyt.






sunnuntai 18. tammikuuta 2015

Suussa sulavat silakkarullat - vain kolmesta raaka-aineesta!

Tässä on taas mainio resepti niille, jotka eivät halua viettää keittiössä koko päivää, eikä niitä aineksiakaan tarvitse laittaa edes kauppalistaan. Kyllä kolme ainesta muistaa ilman lappuakin. Silakkafileitä, anjovista ja kermaa, edes suolaa ei tarvita, anjovisten suola riittää silakalle. Mä vähän epäilin kyllä sitä riittävyyttä, mutta kyllä tämä resepti toimii hyvin. Rullat ovat hyviä lämpimänä, mutta erinomaisen makuisia myös kylminä. Kylminä niitä voisi hyvin tarjota näillä leveysasteilla esim. illanvietossa, jossa tarjotaan tapas-tyylistä purtavaa, joko ihan sellaisenaan tai pienten leipien päällä. En tiedä olisko tarvinnut, mutta mä leikkasin rullaamisen jälkeen saksilla selkäevän pois silakoista, ettei se jäänyt siihen päälle törröttämään, niin ne rullat näytti kauniinmilta mun silmääni. Resepti on peräisin Rymättylässä sijaitsevasta maan kuulusta kalaravintolasta, Pentti Oskari Kankaan omistamasta Herran Kukkarosta. Reseptin olen poiminut jostain lehdestä. Mekin ollaan joskus ajeltu sinne isänpäivälounalle vuosia sitten, kun pojat oli pieniä. Oli oikein kivannäköinen paikka ja hyvää kotoisaa, saaristolaishenkistä ruokaa.






noin 20 silakkafileetä
anjovista purkista, joko 1 iso tai 1-2 prk pieniä
noin 1/2 l (kuohu)kermaa

Napsaise halutessasi saksilla selkäevä silakkafileistä pois. Levitä silakkafileet työlaudalle ja laita jokaiselle pala anjovista. N. 1 cm leveä ja 2 -4 cm pitkä palanen jokaiselle fileelle. Rullaa fileet ja lado ne matalaan uunvuokaan. Kaada päälle kermaa niin, että kalat juuri ja juuri peittyvät. Kypsennä 175° uunissa noin 45 minuuttia, kunnes pinta on kauniisti ruskistunut. Tarjoa lämpimänä perunoiden kanssa, jolloin maustunut kermakastike toimii kastikkeena, Lämpimänä tai kylmänä voit tarjota ne pitopöydässä tai illanistujaispöydässä. Jos tarjoat kylmänä, nosta ne liemestä pois, kun liemi on vielä lämmintä ja notkeaa ja nosta rullat vaikka pysyasentoon tarjoiluastiaan.




torstai 15. tammikuuta 2015

Lihamakaronilaatikko - made in heaven

Tää resepti tulee "yleisön pyynnnöstä", työkaverit suorastaan vaatii mua laittamaan sen heti tänne, että he pääsevät ruuanlaittopuuhiin. Kysymys on niinkin tavallisesta sapuskasta kuin lihamakaronilaatikko. Ja taas tarina palaa sinne joulun tienoille. Meidän rakkaat pojat kun vaativat lihamakaronilaatikon joulupöytään, totta se on! Yritin ennen joulua vienosti tiedustella, josko sitä ei tänä vuonna tarvittaisikaan, vastaus tuli kahdesta suusta: TARVITAAN! Mä tein ihan tavislihamakaronilaatikon (munamaitoon), paitsi että vanhempi poika maustoi jauhelihan. Nuorella herralla karkas sen verran mopo käsistä tuossa maustamisessa ja lorahti savupaprikajauhetta (en ikinä laita lihamakaronilaatikkoon) enemmä kuin laki sallii, että laatikko maistui vähän oudolta. No pojat kuitenkin pistelivät sitä aattona hyvällä ruokahalulla. Joulupäivänä syötiinkin sitten mummilassa ja siellä olikin niin hyvää lihamakaronilaatikkoa (siis koko suku joutuu tekemään sitä lootaa meidän jälkikasvun takia jouluna!) että se suorastaan suli suuhun. Mun äiti sanoi ottaneensa ohjeen joskus K-Ruokalehdestä. Jossain vaiheessa joulun jälkeen kun arki koitti, muistin sen mummin laatikon ja kaivelin itsekin tuon reseptin esiin. Siinä joulupöydässä se laatikko maistui kyllä hyvälle, mutta niitä sortteja oli niin paljon, että se maku hukkui sinne muiden sekaan. Nyt se oli meillä pääruokana ja täytyy sanoa, että siinä on lihamakaronilaatikko MADE IN HEAVEN, ihan täydellistä. Suorastaan liian hyvää, sitä on pakko santsata sen taivaallisen maun takia. Meillä piti paikkansa mainoksen lause, että "on niin hyvää, ettei sanotuksi saa". Syötiin täydellisen hiljaisuuden vallitessa ihmetellen sitä täydellistä makua. Ja sitten tietysti santsikierros perään. Laatikko on tosi helppo ja nopea valmistaa ja tiskiäkin tulee vähemmän kuin tavislaatikkoa tehdessä. Sen koostumus on ihan erilainen, johtuu varmasti siitä, ettei se sisällä munamaitoa lainkaan vaan tilalla on vettä, lihalientä kuutiosta ja Koskenlaskijaa. Se sulatejuusto varmaan on syynä siihen, että se munaton laatikko pysyy silti ihan täydellisesti koossa. Toimii seuraavana päivänä mikron kautta lämmitettynäkin tavallista lihamakaronilaatikkoa huomattavasti paremmin, maku ja rakenne ei kärsi yhtään. Jos sun huushollissasi asuu lihamakaronilaatikkofaneja, niin tätä reseptiä kannattaa ehdottomasti kokeilla!








4 -5:lle:
400 g naudan jauhelihaa
1 sipuli
3 rkl tomaattipyreetä
1 rkl kuivattua oreganoa
hiven suolaa
mustapippuria myllystä
1 1/2 l  vettä
2 lihaliemikuutiota
1 pss (400 g) tummia sarvimakaroneja
150 g Koskenlaskija-sulatejuustoa (kokeile eri versioita juustosta)

Silppua ensin sipuli. Laita jauheliha (teflon)pannulle paistumaan omaan rasvaansa. Lisää loppuvaiheessa sipuli joukkoon kuullottumaan. Mausta seos tomaattipyreellä, oreganolla, mustapippurilla ja ripauksella suolaa. Kiehauta vesi kattilassa ja murenna joukkoon lihaliemikuutiot. Lisää sekaan raa'at makaronit ja jauheliha-sipuliseos pannulta. Sekoita ainekset ja anna seoksen kiehua kattilassa noin 6 minuuttia. Paloittele sulatejuusto ja lisää seokseen. Sekoittele, kunnes juusto on täysin sulanut. Tarkista maku ja lisää tarvittaessa hiven suolaa. Kaada makaroni-jauhelihaseos uunivuokaan ja paista 200° puolisen tuntia. Ota laatikko uunista, laita kansi päälle ja anna vetäytyä vielä kymmenisen minuuttia ennen tarjoilua. Tarjoa lisänä esim. punajuurisalaattia.




keskiviikko 14. tammikuuta 2015

Punajuurisalaatti - hyvää ja kaunista

Heippa kaikille, I´m back to bisness elikä erittäin pitkän joulutauon jälkeen alan purkaa tekemisteni sumaa. Mä pidin totaalisen tauon, en blogannut, en seurannut muiden blogeja ja ja pidin tauon facebookistakin. Ihan hyvin se elo meni vanhanaikaisesti ilman näitä internetin ihmeitäkin. (Ihania blogikavereita oli kyllä vähän ikävä ♥). Työpäivän päätteeksi käyn vastailemassa tauon aikana tänne blogiin tulleisiin kommentteihin ja alan taas kurkkimaan mitä herkkuja kaverit ovat bloganneet! Kyllä munkin niitä reseptejä silti tuli talteen kirjoitettua ja ruokia kuvattua, tottakai. Mä laitan tänne ekaks ihanan simppelin punajuurisalaatin, jota olen jo joulun jälkeen tehnyt uudestaankin. Reseptin sain juniorin tyttöystävältä. Hän kertoi, että heillä syödään aina jouluna tosi hyvää punajuurisalaattia, jonka hänen isänsä valmistaa. Kiinnostuin sen verran, että pyysin reseptiä ja tekstiviestinä sen sitten sainkin. Mä niin tykkään näistä hyvistä, yksinkertaisista resepteistä, varsinkin jos lopputuloksena on jotain näin superherkullista. Tämä kauniin värinen salaatti sopii mun mielestäni juhlien pitopöytiin muutenkin kuin jouluna, mutta voisin kyllä tehdä sitä sunnuntain ruokapöytään tai ihan arkisenkin ruuan kaveriksi vuodenajasta riippumatta. Peittoaa 10 -0 teollisuuden valmistamat punajuurisalaatit. Terveisiä vaan Espooseen ja kiitokset ihanasta reseptistä!






1/2 prk (á n.570 g esim. Felix) etikkapunajuurikuutioita
1 hapokas omena (jouluna jouluomena, muulloin esim. Pink Lady tai Granny Smith)
n. 10 cm pala purjoa
Kastike:
1 prk kermaviiliä
vähän suolaa
hiven valkopippuria
 

Valuta punajuurikuutiot. Kuori ja kuutioi omenat punajuurikuutioiden kokoisiksi. Hienonna purjo. Sekoita kastike kulhossa ja mausta se (varovasti) suolalla ja valkopippurilla. Lisää punajuuri- ja omenakuutiot sekä purjosilppu. Anna salaatin tekeytyä kylmässä muutama tunti tai seuraavaan päivään. Sekoita salaatti ja siirrä se tarjoiluastiaan vasta juuri ennen ruokailua.